[undine: the elemental being of water]

10. maaliskuuta 2015

Ainokaiseni


Lempikoru.

Suomalainen, koristellusta kierrätysnahasta ja korumetallista valmistettu Ainokainen, "Roots and Bonds"-vartalokoru. Tämä pujotetaan päälle kuin vaate, ja siltä se tavallaan tuntuukin - enemmän kuin vain korulta.

Se sopii oikeastaan ihan minkä tahansa yksinkertaisemman yläosan kanssa.

Niin, ja tietenkin myös melkeinpä minkä tahansa 70-lukulaisen tai muuten vain folkhenkisen mekon pariksi. (Olen siis salaisesti aina tiennyt miksei sellaisia mekkoja voisi koskaan olla liikaa...!).

Tämä on toistaiseksi ainoa Ainokaiseni, mutta jotenkin tuntuu ettei se kenties jää viimeiseksi..







6 kommenttia:

  1. Oh, ihailin tuota korua jo aiemmin, olipa mukava kuulla siitä lisää! Tuo on vähän niitä juttuja, joita suuresti ihailen, mutta joita en välttämättä päälläni osaa nähdä kuitenkaan. Ehkä joskus myöhemmin, kun oon isompi ja on enemmän pokkaa! :D

    Ja MIKÄ ihana tuo kukkatausta on! Apua! Melkein jäi kampaus ja mekko mainitsematta. Olipa kaikenlaista kaunista nyt näissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkatausta on sellainen ihana taulusysteemi joka on tällä hetkellä mun kaupan sovituskopin seinällä :)! Sain sen asiakkaalta lahjaksi, ja on kyllä todella ihana munkin mielestä..

      Poista
  2. Tosi hieno, sopi erinomaisesti myös sen "yöpaidan" kanssa. Ei vaan näyttäisi yhtä hyvältä minun päälläni, kun en omaa tuollaista keijumaista habitusta :)

    VastaaPoista
  3. Ooh, toi on kyllä tosi nätti, ja ihan yhtä ihana ja kaunis kuin kantajansakin. :)

    VastaaPoista
  4. Tuo oikeanpuoleinen kuva, ohhoh. Tunnelmaa tukan alla. Koru on sulle just. Islantiin lippu hop :).

    VastaaPoista
  5. Ihana! Sopii sulle just hyvin <3

    VastaaPoista