[undine: the elemental being of water]

6. maaliskuuta 2015

"Nuku, nuku nurmilintu"

Minulla ei ole vuoteen ollut sänkyä. Olen nukkunut patjalla lattialla, ja se ei ole aina ollut niin kovin mukavaa.. Tiedättehän, vanhat kivitalot ja niiden narisevat viileät lautalattiat.

Etsinnöistä huolimatta en vain ollut löytänyt sopivaa sänkyä. Ajatuksissani oli joko sellainen 50-luvun laverisänky joka sopisi futon-patjallekin, tai sitten joku kaunis vanha sivustavedettävä. Aina tuntui olevan jokin ongelma; sänky oli toisella puolella Suomea, tai sitten maksoi tolkuttomasti.

Ja tein jo aika kauan aikaa sitten päätöksen, etten hanki mitään tavaraa jota en oikeasti tahdo. Tahdon nimittäin tahtoa.

Viime viikolla Vantaan kierrätyskeskuksessa tahdoin. Jo kaukaa ovelta näin sen; upea sininen vanha maalipinta, jonkun puisen kaunottaren kyljessä... Ole sivustavedettävä sohva, olethan...


Ja olihan se. Kassalla kertoivat että se ehti olla puolitoista tuntia myymälässä ennen minun ilmaantumistani. Istuin sitten vain alas ja sanoin: mä otan tämän.

Muutama mutka oli vielä matkassa, kun Vantaalainen amisviiksillä ja takatukalla varustettu Kierrätyskeskuskuski sai pariinkin otteeseen eksyä Kalliossa, ja minä juoksennella räntäsateessa Flemarin risteystä edestakaisin, kuskipolon ajaessa aina vain ohi. Soitti jopa ja kysyi, olinko varma osoitteesta. No joo...kyllä tiedän missä osoitteessa asun... Omahyväisenä Helsinkiläisenä kuvittelin auttavani; No siitä kirkolta alas ja hesarin yli flemarille ja siitä sitten... Olisin yhtä hyvin voinut puhua kiinaa. No, poika oli sitten tosi avulias, jopa auttoi kantamaan tuhottoman painavan täyspuisen sohvan neljänteen kerrokseen, sisälle saakka, vaikka kantaminen ei olisi kuulunut diiliin.


Olen 174cm pitkä. Sänky on 185cm. Leipäveitsi soveltuu yllättävän hyvin patjan lyhentämiseen, ja olen nukkunut viimeaikoina erittäin hyvin. Kuin lintu pesässään. Tässä kuvassa sekä minä että kissa-Matroskin olemme erittäin tyytyväisiä sänkyyn, ja siihen mainiosti soveltuviin vanhoihin täkkeihin.



Herättyäni sänkylukemiseksi sopi ruotsalaisen Style by -lehden editoriaali "the girls." Hyvin nukutun yön jälkeen voi fiilistellä kauniita kuvia ja inspiroitua tuhannetta kertaa pepitaruuduista, tuntematta itseään lainkaan pinnalliseksi.

4 kommenttia:

  1. Voi kun hieno! Ihan täydellinen. Kannatti odottaa. :)

    VastaaPoista
  2. Hyvää kannatti odottaa, upea sänky ja ihanat täkitkin. Ja en edes aloita tuosta sinun mekosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mekko on itseasiassa vanha yöpaita brodeerauksineen, sain kommentin töissä "oot sitten yöpaidassa lähteny töihin tänään.." Johon vastasin että "kas vain, niinpäs oonkin!" Oli mulla siinä sellanen kummallinen samettilärpäke päälläkin, että vähän niinkuin aamutakkina..;)

      Poista
    2. Eihän noin hienoa mekkoa voi missään nimessä jättää vain yöpaitakäyttöön :)

      Poista